Case SRV (11): TerBen toimitusjohtaja Reijo Niemelän temput tytäryhtiö Porvoon Puurakennus Oy:n parhaaksi

Tämän SRV –casen lähettäjätaho esittelee seuraavaksi TerBen toimitusjohtaja/Porvoon Puurakennus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Niemelän temput tytäryhtiössä Porvoon Puurakennus Oy:ssä (PPR).

Taustaa ja henkilöt:

Reijo Niemelä,  Porvoon Puurakennus Oy:n (PPR) hallituksen puheenjohtaja, Teräsbetoni Oy:n toimitusjohtaja.

As Oy Fredrika – tonttikirjaus- ja lainaepäselvyydet

Tammikuussa 1998 pidettiin PPR:n hallituksen kokous, jossa päätettiin ottaa pankkilainaa As Oy Fredrikan rahoitukseen Itä-Uudenmaan Osuuspankista 3,0 miljoonaa, jota käytettäisiin tarvittaessa riippuen asunto-osakkeiden myynnistä.

Tammikuussa 1998 Reijo Niemelä nosti lainasta 1 milj. markkaa, joka siirrettiin PPR:n tilille ja käytettiin kohteen työmaakuluihin ja muiden kohteiden suunnittelukuluihin.

Helmikuussa 1998 tj. Horttanaisen ollessa työmatkalla Yhdysvalloissa PPR:n hallituksen pj. Reijo Niemelä (Terben Tj.) on nostanut 1 milj. markkaa Itä-Uudenmaan Osuuspankista. Rahat siirrettiin PPR:n tilille, mutta eivät ole olleet yrityksen käytössä – yhtiön 1998 tilinpäätöksen tase-erittelyssä ei tämä laina näy lainkaan.

Ilmeisesti rahat menneet Terben käyttöön. Tähän viittaa myös se, että 30.10 1998 Terbe lyhensi tj. Horttanaisen tietämättä PPR:n edellä mainittua lainaa 1,0 milj. markkaa suoraan joltain Merita-pankin tililtä (Itä-Uudenmaan pankinjohtaja Arto Nurmiaron mukaan Terbe oli kieltänyt laittamasta maksua PPR:n tilille ja sitä kautta maksetuksi). Kuitenkin PPR oli pankillekin velkaa saman summan.

Maaliskuussa 1998 tj. Horttanainen nosti 1 milj. markkaa, mikä siirrettiin PPR:n tilille ja käytettiin kohteen työmaakuluihin ja muiden kohteiden suunnittelukuluihin.

PPR:n hallituksen 1.6.1998 kokouksen pöytäkirjan sivulla 2 todetaan, että PPR ottanut siihen mennessä lainaa 2 milj. markkaa ja Reijo Niemelä on ollut sihteerinä ja pöytäkirjan pitäjänä.

Heinäkuussa 1998 Porvoon Puurakennus Oy maksoi 1 milj. markkaa lainanlyhennystä pankille. Tässä vaiheessa tj. Horttanainen /vähemmistoosakas oli siinä luulossa, että PPR on pankille velkaa enää vain 1 milj. markkaa.

Elokuussa 1998 pankki ilmoitti, että lainan maksu on myöhässä. Tällöin tj. Horttanainen sai tietää Reijo Niemelän helmikuussa nostamasta 1 milj. markasta jota ei näy missään ja jota ei ole kirjattu yhtiön kirjanpitoon.

PPR:n ulkopuolella tapahtui koko ajan. Yhtiön nimiin otettiin 1 milj. mk lainaa, joka hävisi jonnekin. Yhtiölle alkoi tulla maksettavaksi  tai paremminkin sen kirjanpitoon kirjattiin sille kuulumattomia kuluja sekä ”velkaa” emoyhtiölle sen verran, että näyttäisi siltä kuin emoyhtiö olisi  maksanut PPR:n lainavelan. Merkillepantavia ovat seuraavat PPR:n Itä-Uudenmaan Osuuspankin tiliotekirjaukset: Terbe on siirtänyt 3.11.1998 1 milj. mk PPR:n tilille, saman päivänä se on ottanut takaisin 420.000 mk ja 9.11.1998 580.000 mk ja tämä ”laina” on maksanut PPR:lle huikeat korkokulut – 6 %:n korolla 58 ja 51 korkopäivää!!! (tase-erittelyssä muuten 8 % korko ja huikeita korkopäiviä)!

Mitä siis tapahtui?  PPR:n otettiin tarpeeseen lainaa 1milj. mk tammikuussa ja 1 milj. mk maaliskuussa. Osakemyyntien ja toimitusjohtajan tilausvahvistusten perusteella  tekemän kuluseurannan perusteella ei enempään lainoitukseen olisi ollut tarvetta. Yksi milj. mk maksettiin heinäkuussa pois ja kaikki näytti normaalilta. Kolmas milj. (helmikuu) maksettiin myös pankille. Vuodenvaihteessa 1998 – 1999 PPR oli yhden miljoonan velkaa pankille ja suurin piirtein saman verran velkaa emoyhtiölle – samaan aikaan ostovelat maksamatta ja kassa tyhjä! Rahathan oli viety (nyk. Vuorineuvos) Kokkilan Ilpon tilille Viroon!

Kesäkuun alussa 1998 työpäällikkö Kari Liikanen nimitettiin PPR:n hallituksen puheenjohtajan Reijo Niemelän esityksestä tuotantojohtajaksi ja työmaiden hankintojen ja kustannusseurantojen tekijäksi. Väärinkäytökset alkoivat tällöin toden teolla.

Reijo Niemelä vastaa vuoden 1997 yhtiökokouksen pöytäkirjasta per 30.6.1998 – kyseessä on kuitenkin tekaistu asiapaperi. Kyseiselle päivälle pidetyksi väitettyä yhtiökokousta ei ole pidetty eivätkä Timo ja Sulo Horttanainen ole myöskään allekirjoittaneet sellaista pöytäkirjaa. Vuoden 1997 virallinen yhtiökokous pidettiin vasta 9.3.1999.

Elokuun alussa 1998 Reijo Niemelä lähetti kirjeen, jossa Tj Timo Horttanainen määrättiin hoitamaan ostovelkojen maksureklamaatiot. Rahaa oli kuitenkin jo tällöin  kavallettu yhtiön tililtä erilaisin kirjanpitotempuin.

Reijo Niemelä kutsui koolle Porvoon Puurakennus Oy :n ylimääräisen yhtiökokouksen17.2.1999; käsiteltävänä asiana oli yhtiön asettaminen selvitystilaan.

Kulujaksotukset: 3.2.1999 päivätyn faksin ja liitteiden mukaan tuotantojohtaja Kari Liikanen väärensi työmaiden (Porvoon Jakarinkatu ja Tupala) vuoden 1998 kulujaksotukset Reijo Niemelän ohjeiden mukaisesti paljon suuremmiksi kuin mitä kulut olivat todellisuudessa ( nämä asiapaperit löytyivät Mikkelistä 6.3.1999 lis. TH).

Jakarinkatu 1.1.-31.12.1998 kulut olisivat olleet Reijo Niemelän ohjeiden mukaan 5.828.214 markkaa (+alv 1.262.241) sekä vuoden 1999 tammi-helmikuussa kulut olisivat olleet 292.135 markkaa (+alv). Todellisuudessa vuoden 1998 kulut ovat olleet alle viisi miljoonaa markkaa ja vuoden 1999 loppuunsaattamiskulut alle 500.000 markkaa – yhteensä noin 5,5 miljoonaa markkaa.

Tupala: 1.1.1998 kulut olisivat olleet Reijo Niemelän ohjeiden mukaan 4.471.000 markkaa sekä vuoden 1999 tammi-helmikuussa 1.022.000 markkaa. – Todellisuudessa vuoden 1998 kulut ovat olleet alle  4.068.000 markkaa sekä vuoden 1999 loppuunsaattamiskulut alle 1 miljoona markkaa. Todellinen työmaan tuotto yli 700.000mk . Kirjattu  tilinpäätökseen 1999 kustannuksia 2.214.00 mk.

Keväällä 1999 pidetyssä tilikauden 1997 yhtiökokouksessa Reijo Niemelä väitti toimitusjohtaja Timo Horttanaisen hyväksyneen allekirjoituksellaan kaikki tilikautta koskevat laskut. Väite on perätön, sillä toimitusjohtaja Horttanainen ei ole kaikkia laskuja hyväksynyt, sillä kaikkia niitä ei hänelle edes näytetty (lis.TH).

Niemelä purki toimitusjohtaja Timo Horttanaisen työsuhteen  11.3.1999. Hän väitti perusteenaan, että organisaatio ei toimi toivotulla tavalla ja että yhtiöllä oli erääntyneitä ostovelkoja eikä toimitusjohtaja ole ryhtynyt toimiin asiantilan korjaamiseksi. Reijo Niemelä vaati toiminnan jatkamiseksi Horttanaisen omistaman  omakotitalon vakuudeksi tappioista. (Tosiasiassa mitään tappioita ei ollut lis. TH).

Reijo Niemelä pidätytti Timo Horttanaisen lopputilistä yli 30.000 mk  ja määräsi tekemään uuden matkalaskun, jotta olisin voinut saada loput palkkarahat. Niemelä pyrki näin rakentamaan kavallusansan (ks. rikosilmoitus.5.12 lis.TH).

Hallituksen kokous 11.3.1999 6 §  toimitusjohtaja

”päätettiin irtisanoa toimitusjohtaja Timo Horttanaisen työsuhde päättymään välittömästi”. Reijo Niemelä purki toimitusjohtaja Timo Horttanaisen työsuhteen 11.3.1999. Hän väitti perusteenaan, että organisaatio ei toimi toivotulla tavalla ja että yhtiöllä oli erääntyneitä ostovelkoja eikä toimitusjohtaja ole ryhtynyt toimiin asiantilan korjaamiseksi. Niemelä vaati toiminnan jatkamiseksi Horttanaisen omistaman  omakotitalon vakuudeksi tappioista. (Tosiasiassa mitään tappioita ei ollut. lis. TH). Tämän jälkeen Filppula valitsi Niemelän uudeksi vt toimitusjohtajaksi.

Samassa tilaisuudessa Timo Horttanainen luovutti PPR:n hallitukselle kirjeen: ’Kaksi vuotta olen tehnyt töitä yhtiön eteen, vaatinut kirjanpitolain, verotuslakien ja osakeyhtiölain noudattamista. Itse olen niitä noudattanut. Laskelmiemme mukaan tehdyt työt eivät ole tappiollisia. Työkohteita on neuvoteltu seuraavasti jatkoa ajatellen, Backas arvo 300 Mmk kate 25 Mmk, Kerava arvo 20 Mmk, kate 1.6 Mmk, Tuusula arvo 15 Mmk kate 0.8 Mmk, Espoo arvo 50 Mmk, kate 5 Mmk. Toivon hallituksen ottavan nämä huomioon. Tekesin kehitysrahaa on hyväksytty ja käyttämättä 2,6 miljoonaan markkaa.’

Porvoossa 11.3.1999 Timo Horttanainen toimitusjohtaja

PPR:n uusi hallitus veti kuitenkin Timo ja Sulo Horttanaisen yhtiön nimissä laatiman valituksen pois keskuskauppakamarin tarkastusvaliokunnasta11.3.1999.

Reijo Niemelä faxasi Timo Horttanaisen asianajalle Jyrki Isosaarelle 23.3.1999:”Tiedoksi Timo ja Sulo Horttanainen: Yhtiö ei voi maksaa Timo Horttanaisen irtisanomisajan palkkaa ennen kuin Mikkelin toimistosta ja työmaalta anastetut yhtiön toiminnan kannalta tarpeelliset piirustukset, asiapaperit, laskelmat ja muut tarvikkeet sekä tuotantojohtajan henkilökohtaiset tavarat on palautettu. Palautettava on myös muut yhtiön asiapaperit lukuun ottamatta Espoosta saatuja kopioita, joilla ei ole käyttöä yhtiölle. Samalla on ilmoitettava haluaako Timo lunastaa itselleen yhtiön tietokoneen ohjelmineen, kirjoittimen, puhelimen yms. Yhtiön lainasaatavat selvitetään mahdollisimman  nopeasti. Jyväsdata Oy suostuu hakemaan asentamansa ohjelmat pois, joten siltä osin tappio pienenee merkittävästi”.

Tutkimuspyynnön nouto Vantaalta 7.6.1999

Niemelä oli tuonut mukanaan Vantaan poliisilaitokselle KHT Jarmo Lohen  tilintarkastuskertomuksen 22.4.1999 ja tilintarkastuspöytäkirjan 28.4.1999

Reijo Niemelä nouti vt. toimitusjohtajana  ja hallituksen puheenjohtajana Timo Horttanaisen tuotantojohtaja Liikasesta laatiman tutkimuspyynnön pois Vantaan poliisin rikososaston komisariolta Liukkoselta. Reijo Niemelä otti Vantaan poliisilaitokselta Timo Horttanaisen tutkintaan toimittamat  asiakirjat, Mikkelin konttorista löytyneet asiapaperit ja tilausvahvistukset, mitkä osoittivat runsaan määrän kaksoislaskuja ja yhtiölle kuulumattomia laskuja.

Reijo Niemelä herjasi Timo Horttanaista varkaaksi komisario Liukkoselle, kun toimitusjohtaja Horttanainen yhdessä hallituksen jäsenen Sulo Horttanaisen kanssa oli hakenut osan omaisuuttaan Mikkelistä. Ne oli anastettu PPR:n Porvoon konttorista. Osasta haltuun palautetusta aineistosta paljastui lukuisia väärinkäytöksiä PPR:ää vastaan.

Reijo Niemelä antoi myös Komisario Liukkoselle KHT Lohen laatiman tilintarkastuslausunnon 28.4.1998 jossa hän väittää seuraavaa sekä yllyttää rikokseen Horttanaisia kohtaan:

Tilintarkastuslausunto 28.4.1998 KHT Lohi

1. Yhtiön oman pääoman menettäminen

–          ” Yhtiön oma pääoma 31.12.1998 tilinpäätöksen mukaan on pienempi kuin osakeyhtiölain edellyttämä oman pääoman vähimmäismäärä . Yhtiön hallituksen tulee viivytyksettä kutsua yhtiökokous koolle käsittelemään yhtiön asettamista selvitystilaan”

2. Liiketoimet lähipiiriin kuuluvien kanssa

–          ” Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ovat 1998 tehneet yhtiön nimissä osakeyhtiölain vastaisesti liiketoimia (mm. urakointi – ym.s sopimuksia) itsensä kanssa. Saamani tiedon mukaan yhtiön hallitus on ollut tietoinen näistä toimista, mutta niitä ei ole kirjattu hallituksen pöytäkirjoihin. Yhtiön hallituksen tulee huolehtia siitä, että lähipiiriä koskevat liiketoimet käsitellään ja kirjataan asianmukaisesti hallituksen kokouksissa ja että yhtiön puolesta em. liiketoimiin liittyvät sopimukset allekirjoittavat aina jäävittömät henkilöt.”

3. Yhtiön toimitusjohtajan toimet

–          ”Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja on monilla toimenpiteillään loukannut yhtiön etua. Mikäli hallitus katsoo, että toimitusjohtajan teoista tai laiminlyönneistä on aiheutunut yhtiölle taloudellista vahinkoa, tulee hallituksen ryhtyä  viipymättä  asianmukaisiin toimenpiteisiin yhtiön edun ja osakkeiden yhdenvertaisuuden kohtelun turvaamiseksi.”

Kyllähän oma pääoma tulee syödyksi kun tilinpäätöksistä jätetään miljoonia kirjaamatta ja vastaavasti lisätään tekaistuja laskuja kulupuolelle.

KHT Lohi yllytti rikokseen A1 –pienurakasta, joka on kadotettu yhtiön kirjanpidosta ja liikevaihdosta väittäen, että Sulo Horttanainen on ostanut osakkeen As Oy Jakarinkadusta. Katso KHT Kuikka ja KHT Laine.

Reijo Niemelä oli myös toimittanut tuotantojohtaja Liikasen ja työmaapäällikö Reinikan allekirjoittaman todistuksen Liukkoselle , jossa allekirjoittaneet väittävät Timo Horttanaisen lakalla poistaneen laskuista A 1 -merkintöjä, jotka Niemelän väittämän mukaan kuuluivat Sulo Horttanaisen ”ostaman” asunnon lisä- ja muutostöihin.

Komisario Liukkonen kirjoitti kuulustelupöytäkirjat joissa aikaisemmin rikoksesta epäillyt olivatkin nyt todistajina 6840/S/32050/01 eli Niemelä ja Reinikka!

Marraskuussa 1999 Niemelä lähetti tekaistun laskun ja vaatimuksen Sulo ja Elvi Horttanaiselle. Niemelä vaati Sulo Horttanaista maksamaan yli 308.000 mk keksityistä lisätöistä ja uhkasi käräjillä. Lasku on todettu aiheettomaksi Sulo Horttanaisen ja tuotantojohtaja Kari Liikasen pitämässä palaverissa marraskuussa 1999 Porvoon Seurahovissa.

Reijo Niemelä on tehnyt tytäryhtiö Porvoon Puurakennus Oy:n hyväksi seuraavia asioita:

• Ylivelkaannuttanut Porvoon Puurakennus Oy:tä ottamalle tarpeettoman lainan (1 miljoonaa markkaa) Itä-Uudenmaan Osuuspankista. Yksi (1) miljoona katosi suoraan emoyhtiön tilille ja toisesta miljoonasta on maksettu koronkiskonta korkoa emoyhtiölle ja pankille! Itä-Uudenmaan OP ei tiennyt koronkiskonnasta ja siitä, että varat on viety muihin tarkoitukseen kuin gryndikohteen rahoittamiseen.  SRV/(nyk. Vuorineuvos) Ilpo Kokkila  ja emoyhtiö ovat koronkiskoneet näillä lainoilla tytäryhtiötään. Tätäkin tarpeetonta lainaosuuksien nostoa käytti KHT Jarmo Lohi hyväkseen lausumalla, että yhtiön oma pääoma on syöty ja näin yhtiön vähemmistöosakas voitiin lunastaa ulos yhdellä (1) markalla.
• Toimitusjohtajan Timo Horttanaisen nostaman 11.6.1998 (1 275 000 – 11 200 = 1 263 800 markkaa) As Oy Jakarinkadun rahastolainan on Reijo Niemelä viennyt välittömästi oman yhtiönsä (Teräsbetoni) käyttöön. Rahaa ei ole ikinä ollut Porvoon Puurakennus Oy:n kirjanpidossa eikä tilinpäätöksissä mutta näkyy kuitenkin virallisissa Itä-Uudenmaan OP:n pankkitositteissa.
• Niemelä on hyötynyt ko. tekaistuista tappioista nostaessaan yhtiöstä itselleen 250 000 markan kokouspalkkion. Vähemmistöosakas Timo Horttanainen ja hallituksen jäsen Sulo Horttanainen eivät ole saanneet kokouspalkkioita.
• Liiketoiminnan /idean ja neuvotellun työkannan  ”varastaminen ”.
• Reijo Niemelä lähetti yhden kirjeen Timo Horttanaiselle 28.7.1999: Vähemmistöosakkeiden lunastaminen, ks liite alla.
• Reijo Niemelä lähetti kirjeen Timo Horttanaiselle 8.7.1999. Vähemmistöosakkaiden lunastustarjous, 10.000 mk.
• Reijo Niemelä lähetti uuden kirjeen Timo Horttanaiselle 14.7.1999: Vähemmistöosakkaiden lunastus, 1 mk.
• Kiristämistä (tarjous vähemmistöosakas/toimitusjohtaja Timo Horttanaiselle 250.000 mk ) mikäli hän luopuisi osakkeistaan, Mikkelin puisen paloaseman puuteknisen konsultoinnin palkkiosta ja vähemmistöosakkaan aikaisemmin yhtiölle neuvottelemasta mittavasta kymmenien miljoonien eurojen työkannasta.
• Pöytäkirjojen  väärentämistä mm. As Oy Porvoon Fredrika kanteen tueksi muun muassa toimitettu seuraava asiakirja, jossa väitetään Timo Horttanaisen olleen Porvoon Puurakennuksen hallituksen jäsen vielä vuonna 2001. Kts pöytäkirja PPR:n Ylimääräinen yhtiökokous 3.12.2001.

1(27) Pankin 3 miljoonan nostotositteet.

2(27) Rahastolainan nosto ja siirto Porvoon Puurakennus Oy:n tilille. Rahat kavallettu!

3(27)

Kirjanpitopäällikkö Marja-Leena Hinkkanen (SRV) kirje Sulo Horttanaiselle 24.11.2012. Reijo Niemelä on laatinut tekaistun yhtiökokouspöytäkirjan päivättynä 30.6.1998 (7§) jossa Timo Horttanainen poistettaisiin hallituksesta 30.9.1998. Tälläistä kokousta ei ole pidetty ja samanlaisia pöytäkirjan väärennöksiä on useita, jossa Reijo Niemelä on muuttanut asioita haluamakseen.

4(27)

5(27)

6(27)

Reijo Niemelän kirje Sulo ja Elvi Horttanaiselle 20.12.2012.

Lukekaa erityisesti Niemelän kirjoittama kohta  ’jokainen minun toimenpiteeni on taatusti ollut PPR:n hyväksi tarkoitettu eikä päinvastoin’. Reijo Niemelä on kavaltanut miljoonia SRV -emoyhtiöön ja samalla ujuttanut tytäryhtiöönsä omia laskujaan miljoonilla!

7(27)

As Oy Jakarinkadun virallinen kauppakirjan liite 13.5.1998 (2 sivua, laatija Reijo Niemelä), jossa Sulo Horttanainen myi enemmistöosuuden As Oy Jakarinkadusta Porvoon Puurakennus Oy:lle ja Sulo Horttanaiselle jäi A1 –asunto. Sulo Horttanainen ei ole ostanut osaketta As Oy Jakarinkadusta vaan hän on myynyt enemmistöosuudeen vaikka SRV –konserni ja KHT Lohi ovat väittäneet koko ajan, että Sulo Horttanainen osti osakkeen A1.

Tämä asiakirja osoittaa, kuten KHT Kuikka ja KHT Laine ovat todenneet, että A1 asunto ja Porvoon Puurakennus Oy:n rahastolaina on kadotettu yhtiön liikevaihdosta ja tilinpäätöksistä.

Tällä menettelyllä Reijo Niemelä käynnisti keksityn vahingonkorvauskanteen Horttanaisia kohtaan. Tähän tekaistuun laskuun osallistui ansiokkaasti KHT Jarmo Lohi (Suomen Pankin päätilintarkastaja) tilintarkastuskertomuksellaan 28.4.1998. Samoin tähän toimintaan osallistui Kari Liikanen (tuotantojohtaja) sekä Henrik Reinikka (työmaan mestari) kaksoislaskutuksella.

Hämmästyttävää, ensin tytäryhtiö kupataan tyhjäksi ja laitetaan muut syylliseksi omiin tehtyihin rikoksiin. Hieno ihminen tämä Reijo Niemelä!

8(27)

9(27)

Reijo Niemelä faxasi Timo Horttanaisen asianajalle Jyrki Isosaarelle 23.3.1999:”Tiedoksi Timo ja Sulo Horttanainen: Yhtiö ei voi maksaa Timo Horttanaisen irtisanomisajan palkkaa ennen kuin Mikkelin toimistosta ja työmaalta anastetut yhtiön toiminnan kannalta tarpeelliset piirustukset, asiapaperit , laskelmat ja muut tarvikkeet sekä tuotantojohtajan henkilökohtaiset tavarat on palautettu. Palautettava on myös muut yhtiön asiapaperit lukuun ottamatta Espoosta saatuja kopioita, joilla ei ole käyttöä yhtiölle. Samalla on ilmoitettava haluaako Timo lunastaa itselleen yhtiön tietokoneen ohjelmineen, kirjoittimen , puhelimen yms. Yhtiön lainasaatavat selvitetään mahdollisimman  nopeasti. Jyväsdata Oy suostuu hakemaan asentamansa ohjelmat pois, joten siltä osin tappio pienenee merkittävästi”.

10(27)

Tutkimuspyynnön nouto Vantaalta 7.6.1999

Reijo Niemelä oli tuonut mukanaan Vantaan poliisilaitokselle KHT Jarmo Lohen  tilintarkastuskertomuksen 22.4.1999 ja tilintarkastuspöytäkirjan 28.4.1999

Reijo Niemelä nouti vt. toimitusjohtajana  ja hallituksen puheenjohtajana Timo Horttanaisen Liikasesta laatiman tutkimuspyynnön pois Vantaan poliisin rikososaston komisariolta Liukkoselta. Niemelä otti Vantaan poliisilaitokselta Timo Horttanaisen tutkintaan toimittamat  asiakirjat, Mikkelin konttorista löytyneet asiapaperit ja tilausvahvistukset, mitkä osoittivat runsaan määrän kaksoislaskuja ja yhtiölle kuulumattomia laskuja.

Reijo Niemelä herjasi Timo Horttanaista varkaaksi komisario Liukkoselle, kun toimitusjohtaja Timo Horttanainen yhdessä hallituksen jäsenen Sulo Horttanaisen kanssa oli hakenut osan omaisuuttaan Mikkelistä. Ne oli anastettu PPR:n Porvoon konttorista. Osasta haltuun palautetusta aineistosta paljastui lukuisia väärinkäytöksiä PPR:ää vastaan.

Reijo Niemelä oli myös toimittanut Liikasen ja Reinikan allekirjoittaman todistuksen Liukkoselle, jossa allekirjoittaneet väittävät Timo Horttanaisen lakalla poistaneen laskuista A 1 -merkintöjä, jotka Niemelän väittämän mukaan kuuluivat Sulo Horttanaisen ”ostaman” asunnon lisä- ja muutostöihin.

Liukkonen kirjoitti kuulustelupöytäkirjat joissa aikaisemmin rikoksesta epäillyt olivatkin nyt todistajina 6840/S/32050/01 Niemelä ja Reinikka!

11(27)

12(27)

13(27) Kuulustelupöytäkirja liittyen edellisiin sivuihin

14(27)

15(27)

Väitetään, että Sulo Horttanaisen ostamaan osakkeeseen on tehty lisätöitä As Oy Jakarinkadulla. Näin tekaistusti on luotu kuvitelma, että A1 asunto olisikin ollut ostettava asunto jossa ei ole lainkaan  sisustusta ja joista maksetaan keksittyä lisähintaa SRV –yhtiölle ilman mitään perustetta.

Liikanen ja Reinikka ovat allekirjoittaneet todistuksen asunto A1 lisä –ja muutostyöt 17.11.2000 jossa väitetään toimitusjohtaja Timo Horttanaisen pyyhkineen valkolakalla asuntoa A1 koskevat maininnat. Porvoon Puurakennus Oy:ssä työkantaa on siis neuvoteltu ja allekirjoitettu vähemmistöosakkaan/toimitusjohtaja Timo Horttanaisen saavuttamana ja toimesta kymmenien miljoonien edestä ja yhtiön toiminta on kannattavaa, ja Timo Horttanaisen päiväpuuha on valkolakka –hommat?

Tämän he ovat todistaneet valaehtoisesti oikeudessakin. Kyseiset herrat ovat allekirjoituksillaan siirtäneet Mikkelin työmaalta kustannuksia rasittamaan Porvoon työmaan kustannuksia jo vuoden 1998 aikana. Kirjanpidon todisteet näistä esitämme tulevissa asiakirjoissa.

16(27)

17(27)

Reijo Niemelä lähetti kirjeen asianajaja Arto Vainiolle 28.9.1999”Asia : 1) Pidätykset palkasta: Toimitusjohtajalla ei ollut mitään syytä ottaa pankista tositteita, jotka hän oli jo saanut veloituksetta yhtiön kassanhoitajalta. On käsittämätöntä , että hän epäilee niin paljon kassanhoitajaa, ettei usko hänen kopioimiaan pankin tekemiä tiliotteita/tapahtumia oikeiksi…”, ”….Emme ole saaneet mitään selvitystä mainitusta 3500, – markan kilometrikorvauksesta. Se maksetaan asianmukaista päiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan ”. (Niemelä pidätytti Timo Horttanaisen lopputilistä yli 30.000 mk  ja määräsi tekemään uuden matkalaskun, jotta Horttanainen olisi voinut saada loput palkkarahat. Niemelä pyrki näin rakentamaan kavallusansan lis. TH . ks. rikosilmoitus).

Samassa  kirjeessä  Reijo Niemelä väittää mm. seuraavaa: Yhtiön osakkeiden arvo: ” Yhtiökokouksen tehneen yksimielisen päätöksen siitä , miten menetellään selvitystilan välttämiseksi”, ”Teräsbetoni pelasti yhtiön selvitystilasta varmistaakseen tehtyjen yhteistoimintasopimusten häiriöttömän toteutumisen ja näin varmistaakseen tappioiden  takaisinsaamisen. Mutta yhtiön rakennusprojekteista vain yksi, ensimmäinen, jonka tavoitearvio ei ole Timon tekemä, tuottaa myyntikatetta  v 1999. Se ei kuitenkaan yksin riitä . Yksikään Timon neuvottelemista ja tälle vuodelle budjetoimista uusista projekteista ei ole alkanut, eikä syynä ole Timon irtisanominen. Arvioitu tappio tälle vuodelle on yli 1,5 Mmk, jolloin oma pääoma on taas selvästi miinuksella’.

18(27)19(27) Tekaistu lasku Sulo Horttanaiselle (Porvoon Puurakennus Oy:n hallituksen jäsen) 9.11.1998.

20(27)

21(27)

22(27) Sulo Horttanaisen (Porvoon Puurakennus Oy:n hallituksen jäsen) vastaus tekaistuun laskuun.

23(27)

24(27)

25(27)

Reijo Niemelä on esittänyt lainat ja jaksotet korkokulut niin, että lainaa olisi otettu 6 232 682 markkaa. Kuten sivusta 1(27) virallisesta kuvasta huomaa, lainaa on otettu 3 miljoonaa. Alla nähdyn Reijo Niemelän toimittaman  -98 laina ja jaksotetut korkokulut- taulukko osoittaa, että 11.2.1998 Reijo Niemelän nostama 1 miljoonan erä on kadonnut yhtiön varoista.

Sivu 2(27) osoittaa myös, että 1 263 800 markkaa on kadonnut yhtiön tuloista. Katso KHT Kuikan ja KHT Laineen lausunnot.

26(27)

Tässä Reijo Niemelä allekirjoituksellaan on vahvistanut äänestyspäätöksellä tehdyt tilinpäätökset oikeaksi. VIRALLISET työmaantilanne-ohjelmat (11.1.1999 kirjanpidon ohjelmat HK 5070) todistavat miljoonia pienemmät menot vuoden 1998 loppuun. Tämä Niemelän laatima tuloutukset 7.8.2000 asiakirja todistaa, että Jakarinkadun liikevaihdosta on kavallettu erillinen pienurakka A1 –Jakarinkatu sekä yhtiön rahastolaina. Katso KHT Kuikan ja KHT Laineen lausunnot.

VIRALLISET työmaantilanne-ohjelmat (11.1.1999 kirjanpidon ohjelmat HK 5070) todistavat As Oy Fredrikan osalta, että osakemyynnin liikevaihdossa maapohjan arvo kohdassa yhteensä on ostettu KAHTEEN KERTAAN!

Tällä voidaan osoittaa, että (nyk. Vuorineuvos) llpo Kokkilan porukka on kavaltanut yhtön varat ja mittavan työkannan sekä vähemmistöosakkaan kehittämät puurakenne –ratkaisut KHT Jarmo Lohen lausuntoja hyväksikäyttäen.

27(27)

Tuloutukset 1997-1999 7.8.2000

Reijo Niemelä on vahvistanut  (ks. AO n:o 6; kohta kustannuspaikka As Oy Jakarinkatu 5102, muuttuvat kulut) Jakarinkatu 2:ssa olleen muuttuvia kuluja vuonna 1998: 7.038.000 markkaa. Viitoset-yhtiöiden kirjanpito-osaston laatima työmaaseurantaraportti samalta ajalta (ks. alkuperäisen kantelumme liite 5.2;  työmaan tilanne) kuitenkin osoittaa kustannusten olleen ainoastaan 5.047.000 mk; eroa on 1.991.000 markkaa. SRV –konserni/Kokkilan sakki on ujuttanut työmaalle tekaistuja laskuja tämän verran.

Esimerkkejä jo toiselle työmaalle hyväksytyistä laskuista, jotka on ujutettu kirjanpitoon muuttuvina kustannuksina uudestaan ja jotka ovat muun muassa kustannuspaikkaan (työmaalle) kuulumattomia laskuja 11.9.1998 päivätyn Viitoset-yhtiöiden kirjanpito-osaston laatiman kustannustarkkailun raportin (sivut 15-18) mukaan (tämän liitämme myöhemmin):

• Siirretty kirjanpitoon mm. jo kertaalleen hyväksytyt alla mainitut laskut Mikkelistä Tupalan työmaalta As Oy Porvoon Jakarinkatu 2 muuttuviksi kustannuksiksi tuotantojohtaja Liikasen ja vastaava mestari Henrik  hyväksyminä mutta toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen Timo Horttanaisen sekä hallituksen jäsenen Sulo Horttanaisen tietämättä. Nämä urakoitsijat –  kuten Mikkelin Autokuljetus, Saimaan Sähkötyö ja Tecnocon Oy eivät ole urakoineet Porvoossa tällä työmaalla yhtään mitään. Tavarantoimittajista mm. Mikkelin Betoni ei toimittanut mitään Porvoon työmaalle.

As Oy Porvoon Fredrikan osalta Reijo Niemelä on vahvistanut (ks. As Oy Fredrika n:o 6, kust.paikka 5100) muuttuvien kustannusten olleen vuonna 1998: 9.176.000 markkaa. Kohde As Oy Porvoon Fredrika rakennettiin ja  jaksotettiin kahdelle vuodelle: 1997 ja 1998.

Reijo Niemelä on vahvistanut (ks. alkuperäisen kantelumme kohta 5.4; tuloutukset) tuloutukset oikeaksi myös kustannusten osalta. Siinä väitetään, että muuttuvia kustannuksia olisi ollut näinä vuosina (1997, 1998, 1999) kyseisessä kohteessa yhteensä 11.214.000 markkaa.

Työ oli valmis jo heinäkuussa 1998. Viitoset-yhtiöiden kirjanpito-osaston laatiman As Oy Porvoon Fredrikan työmaaseurantaraportti (ks. liite työmaan tilanne 11.01.1999 ohjelma HK5070) osoittaa, että muuttuvia kustannuksia oli vuodesta 1997 alkaen työmaan suunnitteluvaiheesta valmistumiseen 1998 asti ainoastaan 9.415.000 markkaa joista muuttuvista kustannuksista  jaksotettiin 1.990.000 markkaa vuodelle 1997 sekä muuttuvia kustannuksia syntyi vuonna 1998  7.425.000 markkaa.

Eroa on kokonaisuudessa yhteensä 1.799.000 markkaa. SRV –konserni/Kokkilan sakki on ujuttanut työmaalle tekaistuja laskuja tämän verran.

As.Oy Tupalan osalta Niemelä on vahvistanut (ks Lohen liite n:o 6, kustannuspaikka 5200) muuttuvien kustannusten olleen vuonna 1998 4.471.000 markkaa. KHT Lohi ja Reijo Niemelä ovat vahvistaneet tuloutukset oikeaksi myös kustannusten osalta.

Viitoset-yhtiöiden kirjanpito-osaston laatima As Oy Tupalan (ks. alkuperäisen kantelumme liite 5.3; työmaaseuranta / työmaan tilanne 1.01.1999 ohjelma HK5070) työmaaseurantaraportti osoittaa, että muuttuvia kustannuksia oli vuoden 1998 aikana ainoastaan 4.263.000 markkaa. Kohde oli 75% valmis vuoden vaihteessa 98-99 ja kaikki kohteeseen liittyvät urakkasopimukset ja kaupat oli tehty. Eroa on 208.000 markkaa. SRV –konserni/Kokkilan sakki on ujuttanut työmaalle tekaistuja laskuja tämän verran.

Em. kolmessa kohteessa Viitoset-yhtiöiden kirjanpito-osaston laatimat työmaaseurannan raporttien ja KHT Lohen vahvistamien tilinpäätöksien välillä on muuttuvien kustannusten osalta eroa pelkästään äänestyspäätöksin tehdyissä tilinpäätöksissä  kaikkiaan 3 998 000 markkaa. Kenen kustannuksia on PPR:n kirjanpitoon uitettu?

Reijo Niemelä ja KHT Lohi ovat vahvistaneet (ks. alkuperäisen kantelumme liite 5.4; tuloutukset) tuloutukset oikeaksi myös liikevaihdon osalta välimieskäsittelyssä sekä hyväksynyt ja tarkastanut vuosien 1997, 1998 ja 1999 tilinpäätökset.

Samassa liitteessä todetaan Viitoset-yhtiön vahvistamana, että As Oy Fredrikan liikevaihtoa on yhteensä vuosina 1997-1999 yhteensä 11.087.000 markkaa.

Kuitenkin oikeat, KVR-taloussuunnitelmaurakoiden mukaiset liikevaihtokirjaukset ovat yhteensä:

Laskutus, tilinpäätös 1997  – myynnit on oikein            2.480.768 mk

Laskutus, tilinpäätös 1998  – myyntien pitäisi olla       8.795.305 mk

yhteensä                                                                      11.275.768 mk

Tässä As Oy Porvoon Fredrikan taloussuunnitelmaurakassa ei ole ulkoista rahaliikennettä eli näissä sopimuksessa ei liiku raha.

Reijo Niemelän ja KHT J.Lohen 7.8.2000 vahvistamaan tuloutus- ja osakemyyntiselvitykseen  verrattuna vuodelta 1998 puuttuu 188 768  markkaa liikevaihdosta. KHT J.Lohi eikä Reijo Niemelä kykene osoittamaan erotusta.

Vuonna 1999 ei enää ollut liikevaihtoa As Oy Fredrikan taloussuunnitelmaurakan osalta, sillä kohde oli luovutettu jo heinäkuussa 1998. Tästä huolimatta KHT Lohi ja Niemelä ovat vahvistaneet (em. liite), että 1.1. –31.12.1999 kohteeseen on kirjattu liikevaihtoa  620 000 markkaa.

KHT J. Lohi ja Niemelä eivät kykene osoittamaan, mistä As Oy Fredrikalle taloussuunnitelmaurakan osalta on muodostunut liikevaihtoa tai kustannuksia vuoden 1999 osalta.

KHT Lohi ja Reijo Niemelä ovat vahvistaneet tuloutukset oikeaksi myös liikevaihdon osalta välimieskäsittelyssä sekä hyväksyneet ja tarkastaneet vuosien 1997, 1998 ja 1999 tilinpäätökset äänestämällä.

Samassa liitteessä todetaan SRV Viitoset-yhtiön vahvistamana, että As Oy Jakarinkatu 2:n liikevaihto on ollut vuonna 1998 yhteensä 7.317.000 markkaa.

Kuitenkin oikeat, toteutuneet KVR-taloussuunnitelmaurakoiden mukaiset liikevaihtokirjaukset ovat yhteensä:

Laskutus, tilinpäätös 1998  – myyntien pitäisi olla       7.738.000 mk

Laskutus, tilinpäätös 1999  – myyntien pitäisi olla            42.000 mk

yhteensä                                                                        7.780.000mk

Tässä As Oy Porvoon Jakarinkatu 2:n taloussuunnitelmaurakassa ei ole ulkoista rahaliikennettä eli näissä sopimuksessa ei liiku raha.

Lohen ja Niemelän 7.8.2000 vahvistamaan tuloutus- ja osakemyyntiselvitykseen  verrattuna vuodelta 1998 puuttuu 421.000  markkaa liikevaihdosta vuoden 1998 tilinpäätöksestä verrattuna KVR-taloussuunnitelmaurakoiden mukaisiin liikevaihtotuloihin, jotka olivat yhteensä 7.780.0000 markkaa vuosina 1998-1999.

Kohde oli vuodenvaihteessa 1998-1999 luovutettu taloyhtiölle ja rakennustarkastaja oli tehnyt sisäänmuuttotarkastuksen ennen vuoden 1998 loppua. Ainoastaan pihatöiden loppuunsaattamiserä 42.000 markkaa siirrettiin vuoden 1999 liikevaihtoon.

KHT Lohi ja Reijo Niemelä eivät kykene osoittamaan erotusta tältäkään osin.

Lisäksi samassa yhteenvedossa on vahvistettu, että 1998-1999 As Oy Porvoon Jakarinkatu 2 liikevaihto on ollut yhteensä 7.867.000 markkaa. Sekin on sotkettu.

Kuitenkin todellinen liikevaihto on pienempi, on olemassa  2 kpl: Jakarinkatu; kaksi eri taloussuunnitelmaurakkaa, koska kaksi perustajaosakasta).

A1-taloussuunnitelmaurakkasopimus                 1.384.120 mk

B2-E9 – taloussuunnitelmaurakkasopimus urakkasopimus

6.395.930 mk

Yhteensä                                                             7.780.050 mk

Tältäkin osin tulotukset / lv -tilinpäätökset ovat tahallaan sotkettu.

Porvoon Puurakennus Oy:n virallisista tilinpäätöksistä tehdyssä selvityksessä ei ole mainintaa A1-pienurakasta, jolloin sen myyntitulo 1.177.000 markkaa (hinnasta vähennetty rahastolainan osuus 234.500) puuttuu kokonaisuudessaan ja lisäksi liikevaihdosta puuttuu rahastolainaa 1.275.000 mk (joka on osa myyntituloja).

Reijo Niemelä eikä KHT Lohi eivät kykene osoittamaan, mistä erillinen A1-pienurakan sekä rahastolainan puuttuminen kohdasta Osakemyynti Jakarinkatu yhteensä liikevaihdosta johtuu.

As Oy Jakarinkadun liikevaihdosta puuttuu yhteensä osakemyyntiä KHT Kuikan vahvistama määrä 2.452.500 markkaa.

Todelliset velattomat myyntitulot As Oy Porvoon Jakarinkatu 2 ovat 8.344.000 markkaa miinus A1- pienurakka 1.412.000 mk  = osakemyyntitulot 6.932.000 markkaa.

SRV Viitoset – yhtiöiden kirjanpito-osaston laatimassa grynderikirjanpidossa on sotkettu kirjanpitoa asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelmalla. Ks. kohta  KHT Antero Kuikan erityistilintarkastuskertomus 9.7.2001.

Reijo Niemelän kutsu 17.2.1999: Porvoon Puurakennus Oy:n selvitystila.

Kun rahat on saatu varastettua ja yrityksen tilille on saatu tekaistuja laskuja riittävä määrä, on kiire saada yritys konkurssiin, jotta varastettu vähemmistöosakkaan neuvottelema työkanta ja liikeidea saadaan rosvottua ilmaiseksi. Kutsu yrityksen asettamisesta selvitystilaan oli ihan (nyk.Vuorineuvos) Kokkilan Ilpolta oppittua.

SRV/TerBen toimitusjohtaja/PPR:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Niemelä on vahvistanut työmaan tuloutukset oikeiksi. Eroa allaolevaan oikeaan kirjapidon työmaakustannusraporttiin (HK5070 sivu 2 ((11.1.99)), oikealla toteumalla, on 5 047 000 markkaa. Kirjattuna Reijo Niemelän ja KHT Jarmo Lohen 7.8.2000 vahvistamassa tilinpäätöksessä (KTS aikaisempi artikkeli Tuloutukset, kohta As Oy Jakarinkatu, yht lv kulut) tuloutukset yli 7 697 000 miljoonaa markkaa. Eroa on tässäkin 2 650 000 markkaa kirjattuna kuluja enemmän kuin todellisuudessa.

Kenen kuluja käski Ilpo Kokkila Reijo Niemelää (’jokainen minun toimenpiteeni on taatusti ollut PPR:n hyväksi tarkoitettu eikä päinvastoin’) uittamaan Porvoon Puurakennus Oy:n kirjapitoon? Näitäkään tekaistuja ylimääräisiä 2.6 milj. laskuja ei ole vähemmistöosakas/toimitusjohtaja Timo Horttanainen ja hallituksen jäsen Sulo Horttanainen koskaan nähnyt eikä hyväksynyt.

1(2)

2(2)